No vika viikko joka tapauksessa:
Duda tuli maanantaina takasin Chilestä, joten en oo enään yksin. Ja samana päivänä Katherine lähti takasin jenkkeihin..
Näin käy kun antaa suomi-portugali-sanakirjan brasilialaisille..
Oon koittanu saada matkavalmisteluja kuntoon koko viikon. Voi elämän kevät miten paljon tota tavaraa on tullu lisää! Tänne tullessa sain kaikki tavarat sullottua tohon matkalaukkuun (max23kg), viulukoteloon ja marimekon laukkuun. Nyt jouduin ostamaan uuden matkalaukun, koska tavarat ei yksinkertasesti mahu yhteen laukkuun. Ja joudun kaiken lisäks tunkemaan osan tavaroista olkalaukkuun ja viulukoteloon, jotka menee matkustamoon, ettei tarviis maksaa ylimääräsen laukun lisäks vielä ylipainostakin.
Keskiviikkona oli vika päivä koulussa. Hyvästelin siinä sitten kaverit ja annoin niille marianneja ja miun rotarykäyntikortteja (niitä on ihan liikaa!!), joissa on miun tiedot, skype, sähköposti yms.
Näin käy kun antaa suomi-portugali-sanakirjan brasilialaisille..
Torstaina en siis enään mennyt kouluun. Kävin kasvohoidossa, joka ei kyllä millään lailla auttanut, mutta kiva se oli. Sen jälkeen kävin äitin kanssa ostamassa uuden matkalaukun.
Perjantaina oli rotarybileet. Klubin presidentti vaihtu ja miun piti soittaa viulua siellä. Aivan sairas paniikki päällä, mutta ihan hyvin se meni! Palasin vasta puolen yön jälkeen kotiin.
Lauantaina perhe lähti mökille ja vei miut ekan perheen luoks. Käytiin sitten ekan hostäidin (Nely) ja -veljen (Felipe) kanssa Malagueta-ravintolassa, jonka eka hostsisko omistaa. Sinne tuli myös muutama rotari, miun kapellimestari, orkkakaveri ja vaihtarikaveri Katharina. Pidettiin ikään kuin läksiäiset. Sieltä menin yöks ekan perheen kotiin.
Fernando, Felipe-veli, Nely-äiti, Katharina, minä ja Tatiana-sisko Malaguetassa
Sunnuntaiaamuna Nely herätti miut 7.50 ja lähdettiin markkinoille ostelemaan tuliaisia yms. Käytiin vielä kolmosperheen kotona pikasesti hakemassa miun aurinkolasit ja sanomassa moikat. Sen jälkeen Nely vei miut mummolaan, jossa miun perhe jo odotti lounaan kanssa. Ne oli tehny miun lempiruokaa. Sen jälkeen pakkasin loppupäivän laukkuja. Ja peloissani mietin, kuinka paljon joudun maksamaan ylimääräisestä laukusta. Pakkailu jatkui vielä maanantainakin.
Tiistaina heräsin klo 4. En saanut yöllä nukuttua melkein yhtään. Unta kertyi about 3 tuntia. Klo 5.30 lähdettiin lentokentälle ja 7.00 lähti eka lento. Jouduin maksamaan ylimääräisestä laukusta 190 realia, ei siis paljoa.. Lensin ensin Belo Horizonteen ja sieltä vaihdoin konetta. Saavuin Sao pauloon klo 12 ja tapasin siellä muut suomalaiset vaihtarit. Meitä oli kymmenen. Check-in-pisteessä meille kerrottiin, että lentoreittimme on muuttunut. Lennettiinkin Frankfurtin kautta eikä Munchenin. Ei siitä ongelmaa loppujen lopuksi tullut. Lento lähti kaks tuntii myöhemmin, ku alkuperänen, mut meidät saatiin istumaan vierekkäin koneeseen ja saatiin tosi kallis buffet-ruokailu siellä kentällä ilmaseks. Lennettiin sitten noin 11,5 tuntia Frankfurttiin. Kone oli hyvä, joten sain nukuttua ainakin muutaman tunnin. Vaihdettiin konetta Frankfurtissa. Siellä tehtiin myös viimehetken ostokset. Kone laskeutui Helsinkiin keskiviikkona klo 17.05 eli matkustin (ensimmäisen koneen noususta viimeisen laskeutumiseen, aikaero) 28 tuntia. Perillä vanhemmat olivat odottamassa kentällä. Sanottiin muiden vaihtareiden kanssa heipat ja lähdettiin takaisin kotikaupunkeihin.
Tiedän, etten tule koskaan unohtamaan aikaani Brasiliassa. Mahtava vuosi takana! Ei sitä kyllä tajua, että melkein kokonainen vuosi meni jo..
